“Silmiä avaava koulutus ihmiskaupasta"

IOM:n Jaana Sipilän luennoi ihmiskaupan uhrien tunnistamisesta ja ihmiskaupasta ilmiönä Viking Gabriellalla.

Viking Linen Gabriellan yökerhossa imurit pörräävät innokkaasti. Kevätaurinko porottaa isojen ikkunoiden ulkopuolella mutta yökerhoon puolipimeyteen valuu henkilökuntaa. Jotkut ovat virkapuvuissaan, muut arkivaatteissa.

Vuorossa on henkilökunnalle järjestettävä koulutus ihmiskaupasta ilmiönä ja sen uhrien tunnistamisesta. Kouluttajana on Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n asiantuntija Jaana Sipilä.

“Ajatuksena on käydä läpi ihmiskauppaa ilmiönä, kuinka se näkyy täällä meillä ja mitä matkustajalaivoilla voidaan tehdä asialle”, Sipilä kertoo.

Koulutus alkaa ihan peruskäsitteillä: ihmiskauppa on rikos  vastaan, jossa ihmisiä värvätään töihin valheellisin perustein ja kohta uhri huomaakin olevansa riippuvainen kauppaajistaan.

Jaana Sipilä oikoo myös tavallisia väärinkäsityksiä: Ihmiskauppa voi tapahtua myös maan sisällä, ja myös suomalaiset voivat joutua uhreiksi.

“Millä tavalla uhreja uhataan?” kuuluu kysymys yleisöstä ja Sipilällä on vastaus valmiina.

“Uhreja voidaan uhata väkivallalla tai perheen satuttamisella. Nigerialaisille tehdään voodoorituaali, jotta he tottelisivat. Heiltä on myös usein otettu passit ja muut dokumentit pois, joten he ovat kauppiaiden armoilla.”

Jaana Sipilä kertoo, että vaikka useimmat ajattelevat seksuaalista hyväksikäyttöä kun kuulevat sanan ihmiskauppa, niin myös työperäinen ihmiskauppa on tavallista. Toisia hyväksikäytön muotoja ovat pakotettu kerjääminen, pakottaminen rikolliseen toimintaan, pakkoavioliitot, lapsisotilaaksi pakottaminen tai elinkauppa.

Paikalla olevat noin 30 työntekijää jaetaan ryhmiin ja sitten he saavat ruotia erilaisia todellisuuteen pohjautuvia tapauksia. Jokaisessa on vinkkejä siitä, mitkä asiat voivat herättää epäilyksiä siitä, että kyseessä on ihmiskauppa. Nopeasti ja tehokkaasti he ratkovat tapauksia, ja toteavat että harvoin todellisuus on ihan yhtä helppoa kuin esimerkeissä.

Brittiläisen kansalaisjärjestö Unchosenin tuottama video, jossa näytettään todellisuutta kaupatuista lapsista, jotka pakotetaan taskuvarkaiksi, saa useimmat hiljaisiksi.

Sipilä toteaa, että Europolin arvion mukaan jopa 10.000 pakolaislasta on kadonnut viimeisten parin vuoden aikana. Siksi myös matkailuhenkilökunnan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota lapsiin, jotka eivät vaikuta olevan kiinteä osa perhettä tai ryhmää, jonka kanssa he matkustavat.

“Yksi vinkki on kysellä aikuisilta esimerkiksi lapsen lempiväriä tai muuta, jota vanhemmat tietävät. Jos vastaus herättää huolta, kannattaa ottaa yhteyttä laivan järjestyshenkilökuntaan”, Sipilä toteaa.

Järjestysmies Kaitsu Svanbäck, joka on ennen laivauraansa ollut yhdeksän vuotta rajapoliisina, toteaa että ihmiskauppatapauksia on usein vaikea todistaa todeksi.

“Epäilyksiä on, mutta todistaminen on vaikeaa, kun he eivät tee mitään rikollista. Meidän turvamiesten oikeudet eivät myöskään aina riitä, mehän emme ole poliiseja”, hän toteaa.

Myymälävastaava Harri Lehmusto toteaa, että esimerkiksi yökerhossa on vaikea erottaa, ketkä ovat paikalla vapaaehtoisesti.

“Ovatko tytöt siellä omasta tahdostaan vai ei? Me kyllä tunnistamme että samat ihmiset ja samat naamat näkyvät toistuvasti”.

Viking Linellä on toimintaohjeet tapauksissa, joissa epäillään ihmiskauppaa. Jaana Sipilä kertaa ne varmuuden vuoksi henkilökunnan kanssa.

“Yhtiö kannustaa tarttumaan tapauksiin matalalla kynnyksellä. Te olette mahtavan kokenut henkilöstö, ja tiedätte kun jokin asia vaikuttaa olevan epäilyttävä. Jos epäilyksiä on niin ottakaa yhteys esimieheen tai turvamiehiin. He voivat sitten ohjata asian kapteenille, rajapoliisille tai kyseisen maan viranomaisille.”

Vuoropäällikkö Katja Takalo on tosi tyytyväinen luennon jälkeen.

“Olipa silmiä avaavaa, nyt ymmärrän että sitä (ihmiskauppaa) voi tapahtua minun läsnä ollessa, vaikkapa vain metrin päässä minusta. Täytyy kyllä oli tosi tarkkaavaisena eikä tuudittautua siihen, ettei meillä tällaista voi tapahtua”.

Takalon mielestä luennosta sai hyviä käytännön vinkkejä ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen, kuten lempiväri-kysymyksen.

“Myös vinkki siitä, että jos joku seurueessa on selkeästi ahdistunut tai kehnommin pukeutunut, niin voi reagoida. Ainakin voi yrittää puuttua, jos ei muuta niin kysymällä onko kaikki hyvin.”

Samantyyppisiä koulutuksia on järjestetty Viking Linen ja Eckerö Linen laivoilla yhdeksänja osanottajia tilaisuuksissa on ollut noin 170.

Projekti “Nordic-Baltic Partnership with Passenger Ferry Company to Counter-Trafficking in Human Being in the Baltic Sea” alkoi loppuvuodesta 2015 ja jatkuu tämän vuoden kesäkuuhun. Pohjoismaiden ministerineuvosto kuuluu projektin rahoittajiin.