FAQ in Finnish

 

Usein kysytyt kysymykset

1. Mitä tarkoittaa ’vapaaehtoinen’ paluu, jos palaajalla ei käytännössä ole muuta vaihtoehtoa kuin poistua maasta?

Vapaaehtoisuus IOM:n avustettu paluu- ja paluutukiohjelmissa (AVP) viittaa kahteen seikkaan: Ensimmäiseksi, osallistuminen IOM:n ohjelmaan perustuu tietoiseen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että palaaja tuntee kaikki lailliset vaihtoehtonsa, hänelle tarjotaan neuvontaa ja tietoa paluuprosessiin liittyen sekä siihen, mitä paluu hänen kohdallaan tarkoittaa. Suomessa neuvontaa ja tietoa tarjotaan vastaanottokeskuksissa, Migrissä ja IOM:ssä, muun muassa monikielisen puhelinneuvonnan kautta. Tarvittaessa IOM ohjaa asiakkaan hänen oman lakimiehensä luo tai muille lakineuvontaa antaville tahoille.

Toiseksi, osallistuminen IOM:n AVP-ohjelmiin perustuu palaajan omaan vapaehtoiseen päätökseen, ilman ulkopuolisten henkistä tai fyysistä painostusta. Päätöksen paluusta voi myös missä tahansa vaiheessa perua, jopa lentokentällä ennen koneeseen menoa. Paluun peruuttaminen ei johda IOM:n kannalta muihin seurauksiin.

IOM avustaa vain niitä henkilöitä, jotka ovat itse päättäneet palata tuetusti ja näin ollen toimivat aktiivisena osapuolena koko paluuprosessin ajan – IOM ei siis ’palauta’ ketään.

 

2. Miten voitte olla varmoja että vapaaehtoisesti palaava ei joudu kohtaamaan ongelmia, joita hän on alun perin paennut?

IOM avustaa vain palaajia, jotka ovat itse tehneet tietoisen päätöksen paluusta – monessa tapauksessa myös keskustelemalla paluumaassa olevien perheenjäsenien ja muiden verkostojen kanssa, joilla on ajankohtaista tietoa. Näin ollen IOM katsoo, että palaaja on aktiivisesti osallisena paluuprosessissa ja hyvässä asemassa arvioimaan paluun seurauksia ja sitä, onko alun perin siirtolaisuuteen tai pakoon johtaneet syyt muuttuneet tai poistuneet.

 

3. Miksi palaaja valitsisi avustetun vapaaehtoisen paluun?

Vapaaehtoisen paluun syitä on yhtä monia kuin siirtolaisiakin, ja palaajat tekevätkin paluupäätöksen hyvin erilaisissa tilanteissa. Päätös palata voi perustua esimerkiksi kielteiseen oleskelulupa- tai turvapaikkapäätökseen, jolloin viranomaisten päätöksen mukaan henkilön on poistuttava Suomesta. Toiset palaajat taas keskeyttävät lupa- tai turvapaikkaprosessinsa palatakseen kotimaahansa, esimerkiksi palatakseen perheenjäsenten luo tai koska tilanne kotimaassa on muuttunut tai parantunut.

IOM katsoo, että keskeiset edut palaajille vapaaehtoisen paluun ohjelmaan osallistumisesta ovat samat, riippumatta yksilöllisistä syistä. Nämä edut ovat muun muassa:

  • Vapaaehtoinen paluu edustaa ihmisläheistä ja arvokkuuden säilyttävää tapaa palata sekä parantaa uudelleensopeutumisen mahdollisuuksia kotimaassa. Palaajat matkustavat tavallisina matkustajina reittilennoilla ja saavat IOM:ltä henkilökohtaista avustusta lentokentillä. IOM ei myöskään jaa tietoa palaajista paluumaan viranomaisille ilman palaajan suostumusta.
  • Siirtolaisille, jotka haluavat palata kotiin, mutta jotka eivät pysty kustantamaan kotimatkaansa, vapaaehtoinen paluu on usein ainoa mahdollisuus.
  • Vapaaehtoinen paluu antaa siirtolaisille mahdollisuuden valmistautua paluuseen. Heillä on mahdollisuus etukäteen ottaa selvää kotimaan tilanteesta ja toimeentulomahdollisuuksista, jotta paluu olisi mahdollisimman kestävää.

 

4. Kuinka moni palaa vapaaehtoisesti Suomesta ja minne?

Tämän vuoden tammi-elokuussa IOM on avustanut 1034 henkilöä palaamaan vapaaehtoisesti; 816 heistä Irakiin. Afganistaniin on tänä aikana palannut 32 henkilöä.

Nettisivuillamme julkaisemme joka kuukausi uusimmat tilastot.

Vuonna 2016 IOM avusti Suomessa yhteensä 2116 vapaaehtoisesti palannutta henkilöä, joista 144 palasi Afganistaniin.

Asiakasmäärät ovat kasvussa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Vuonna 2014 IOM:n Suomen maatoimiston kautta palaajia oli 318, ja vuonna 2016 siis 2116.

Maailmanlaajuisesti vuosina 2005-2014 vapaaehtoisten palaajien määrä oli keskimäärin 34000. Vuonna 2015 palaajia oli 69540 ja vuonna 2016 jopa 100661.

 

5. Asiakkaallani [kielteisen tp-päätöksen saaja] on terveysongelmia. Voiko hän silti palata vapaaehtoisen paluun avustamana?

IOM:n antama paluuavustus on aina yksilöllinen ja palaajat itse ovat tarjotun avun keskiössä. IOM pyrkii löytämään jokaisen palaajan henkilökohtaiseen tilanteeseen sopivat ratkaisut. Tämä on erittäin tärkeää tapauksissa, joissa henkilö on haavoittuvaisessa asemassa ja/tai tarvitsee muuta erityisapua, kuten esimerkiksi ihmiskaupan uhrit, maahan yksin saapuneet alaikäiset turvapaikanhakijat tai henkilöt, joilla on terveydentilansa takia erityisiä tarpeita.

Terveydentilaan liittyvien tapausten kohdalla tähän kuuluu muun muassa se, että IOM selvittää palaajan – ja tarvittaessa myös terveyshenkilökunnan – kanssa palaajan tarpeita sekä niiden vaikutuksia matkajärjestyihin ja paluun jälkeiselle ajalle. Tarvittaessa matkalla saatavaan tukeen kuuluu esimerkiksi pyörätuoliavustus lentokentillä liikkumiseen. Vakavimmissa tapauksissa IOM voi järjestää myös sopivaa osaamista omaavan saattajan, kuten esimerkiksi sairaanhoitajan, koko matkalle. Paluun jälkeistä aikaa ajatellen IOM voi selvittää jo ennen matkaa tarvittavan hoidon ja lääkkeiden saattavuuden paluumaassa.

 

6. Asiakkaani [kielteisen tp-päätöksen saaja] haluaa palata kotimaahansa vapaaehtoisesti, mutta hän on käyttäytynyt väkivaltaisesti. Voitteko silti avustaa paluussa?

IOM pyrkii aina varmistamaan, että paluujärjestelyt sujuvat muille palaajille ja samalla lentokoneella matkustaville henkilöille sekä yhteistyökumppaneiden ja IOM:n henkilökunnan kannalta turvallisesti. IOM arvioi jokaisen palaajan tilanteen ja taustan yksilöllisesti. Perustelluista syistä, kuten turvallisuusriskin takia, IOM voi myös kieltäytyä avustamasta palaajia. Tällaiset tapaukset ovat kuitenkin hyvin harvinaisia.

 

7. Mitä tukea vapaaehtoisesti palaavat saavat?

IOM:n tarjoamaan tukeen kuuluu muun muassa seuraavat palvelut:

  • Palaajien neuvonta noin 15 eri kielellä puhelimitse, sähköpostitse ja henkilökohtaisesti IOM:n toimistolla
  • Matkustusasiakirjojen hankinta hakijoille, joilla ei ole voimassa olevaa passia, esimerkiksi yhteistyössä paluumaan lähetystön kanssa
  • Haavoittuvaisessa asemassa olevien (perheet, yksinmatkustavat naiset/lapset, vanhukset, sairaat, jne.) erityisjärjestelyt matkalla
  • Avustaminen lentokentillä/rajalla, tai tarvittaessa koko matkan aikana
  • Matka kotipaikkakunnalle asti paluumaassa
  • Käteis- tai hyödyketuen maksaminen paluumaassa

Paluun jälkeen palaaja on yhteydessä paikallistoimistoomme, joka hoitaa käytännön järjestelyt paluutuen maksamiselle. Tänä vuonna 97 % palaajista sai rahallista paluutukea, heistä 76 % yli 900 euroa, ja 1 % hyödyketukea, joka voi olla esim. tarvikkeita tai palveluja, joiden avulla voi esimerkiksi perustaa pienyrityksen tai uudelleenkouluttautua. Tuen määrän päättää vastaanottokeskus tai Migri. 2 prosenttia ei saanut paluutukea.

8. Kuka päättää paljonko paluutukea voi saada? / Kuinka paljon paluutukea voi saada?

Suomessa paluuavustuksen myöntämisperusteista, muodoista ja tuen suuruudesta on säädetty sisäministeriön asetuksella. Lisätietoa löytyy Migrin nettisivuilta: http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/paluu_kotimaahan/avustukset_maittain (tietoa 11:llä kielellä)

HUOM: Em. asetus koskee ainoastaan Migrin vapaaehtoisen paluun ja paluutuen kohderyhmään kuuluvia (lisätietoa kohderyhmästä: http://www.migri.fi/turvapaikka_suomesta/paluu_kotimaahan).

Tämän kohderyhmän kohdalla hakijan tukikelpoisuudesta ja paluutuen määrästä päättää vastaanottokeskus tai Migri.

Suurin osa vapaaehtoisesti palaavista valitsee paluutuen käteisenä. Summa riippuu muun muassa siitä minne ihminen palaa. Vuonna 2017 suurin osa palaajista on saanut yli 900 euron paluutukea.

Noin 1 prosentti valitsee hyödyketuen, joka voi olla erilaisia tarvikkeita tai palveluja, joiden avulla palaaja voi esimerkiksi perustaa pienyrityksen tai kouluttaa itsensä uudelleen.

 

9. Miten ja milloin paluutuki maksetaan?

Migrin/vastaanottokeskuksen myöntämästä paluutuesta IOM maksaa palaajille yleensä 200 euroa lähdön yhteydessä Helsinki-Vantaan lentokentällä (lapsilla 100 euroa). Loput tuesta maksetaan paikallisen IOM toimiston kautta paluun jälkeen kotimaassa. Turvallisuussyistä monessa maassa käteistukea ei voida maksaa lentokentällä heti saapumisen jälkeen, vaan palaajan tulee ottaa yhteyttä IOM:n paikallistoimistoon paluutuen maksamista varten.  IOM:n edustajat antavat palaajille paikallistoimistojen yhteystiedot sekä lähdön että saapumisen yhteydessä. Maasta riippuen tuki maksetaan joko tilisiirrolla, käteisenä tai šekillä. Suurin osa palaajista saa paluutuen muutaman viikon sisällä.

Seuraamme Suomesta käsin aktiivisesti paluutuen maksamista, mm. keräämällä maksutositteet paluumaasta.

Jos palaajalle on myönnetty hyödyketukea hänen tulee olla yhteydessä tuen järjestävälle taholle paluumaassa. Tämä voi olla IOM:n toimisto tai muu Migrin valitsema palveluntarjoaja. IOM:n edustajat antavat palaajille hyödyketuen palveluntarjoajan yhteystiedot jo ennen lähtöä ja myös vielä lähdön yhteydessä. Hyödyketuen järjestäminen edellyttää uudelleenkotoutumissuunnitelmaa, jonka palveluntarjoaja tekee yhteistyössä palaajan kanssa. Tukimuodon luonteen takia hyödyketukiprosessi voi kestää muutamasta viikosta muutamaan kuukauteen.

 

10. Kuka rahoittaa avustetun vapaaehtoisen paluun toiminnot?

Eri kohderyhmien vapaaehtoisesta paluusta säädetään Suomessa laissa (mm. ’vastaanottolaki’ 17.6.2011/746, 31 § / asetus 854/2015; ja Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010, 85 §). Näin ollen AVP:n toiminnot rahoitetaan julkisilla varoilla. IOM Suomen maatoimisto avustaa vapaaehtoisia palaajia Migrin rahoituksella.

IOM katsoo, että vapaaehtoinen paluu on kustannustehokas paluumuoto, muun muassa koska IOM:n avustamat palaajat matkustavat tavallisina matkustajina reittilennoilla (vrt. viranomaissaattajia ja mahdollisesti säilöönottoa edellyttävät tahdonvastaiset paluumuodot), ja koska paluutuen avulla voidaan myötävaikuttaa paluun kestävyyteen paluumaissa parantamalla palaajien hyvinvointia ja heidän mahdollisuuksia saada ansiotuloja. Pääsääntöisesti nopean paluuprosessin takia, vapaaehtoisella paluulla voi myös olla myönteinen vaikutus vastaanottokustannuksiin. Mediaani-käsittelyaika AVP-hakemuksesta paluupäivään on vuonna 2017 ollut noin 14 päivää.

 

11. Osallistuuko IOM ns. pakkopalautuksiin?

Järjestön perusasiakirjan mukaisesti IOM voi avustaa vain vapaaehtoista paluumuuttoa (http://www.iom.int/constitution). Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö (IOM) toimii Suomessa Maahanmuuttoviraston palvelutarjoajana avustetun vapaaehtoisen paluun ja paluutuen toteutuksessa. IOM:llä ei ole Suomen valtion kanssa sopimusta tahdonvastaisesti käännytettyjen avustamisesta, eikä IOM voi osallistua tahdonvastaisesti käännytettyjen matkajärjestelyihin. 

IOM:n mukaan vapaaehtoisen paluun ja sitä tukevan paluutuen tulisi aina olla ensisijainen ja suositeltava paluumuoto, koska se on kestävin vaihtoehto uudelleenkotoutumista ajatellen. Paluutuki helpottaa ja tukee yksilön uudelleenkotoutumista riippumatta paluumaassa ja paluuyhteisössä saatavilla olevasta paikallisesta tuesta. Näin tuetaan myös paluumaan kehitystä ja vakautta laajemmassa mittakaavassa.

IOM tekee kaikki avustetun vapaaehtoisen paluun matkajärjestelyt itse, eikä IOM:n avustamia palaajia yhdistetä koskaan tahdonvastaisesti käännytettyjen matkoihin, tai poliisin tai muiden viranomaistahojen tarjoamien/järjestämien ns. vapaaehtoisen paluun lentojen kanssa. IOM ei ole järjestänyt avustetun vapaaehtoisen paluun palaajille tilauslentoja Suomesta.

 

12. Mitä tukea ns. pakkopalautetut saavat Afganistanissa?

IOM:n Afganistanin maatoimisto toteuttaa EU:n (DG DEVCO) rahoittamana Reintegration & Development Assistance in Afghanistan -hanketta, joka antaa rajoitettua tukea maahantulon jälkeen (Post Arrival Reintegration Assistance, PARA). PARA-hankkeiden toteutus edellyttää aina paluumaan viranomaisten hyväksynnän. Afganistanissa tukea annetaan hallituksen pyynnöstä ja hyväksymänä.

Tämä uudelleenkotoutumis- ja kehityshanke on alkanut 15. maaliskuuta 2017 ja sillä pyritään vastaamaan myös muiden kuin vapaaehtoisesti palaavien välittömiin humanitaarisiin tarpeisiin. Tämä EU:n rahoittama hanke on nelivuotinen, ja siihen myönnetty 18 miljoonaa euroa. Tavoitteena on tukea paluumuuttajia, heidän perheitään ja yhteisöjään Afganistanissa, jotta paluu olisi kestävää.

Hanke sisältää välittömän vastaanottotuen 2000 paluumuuttajalle ensimmäisen vuoden aikana. Edellä mainittu välitön vastaanottotuki Afganistanissa sisältää:

  • IOM on tulijoita vastassa Kabulin lentokentällä maahantulomuodollisuuksien jälkeen.
  • Tarvittaessa tulijoille tehdään terveystarkastus ja psykososiaalinen arviointi, ja tarpeen mukaan annetaan perusterveydenhoitoa.
  • Tulijoille tarjotaan jatkokuljetus lopulliseen määränpäähän.
  • Väliaikainen majoitus vastaanottokeskuksessa, jos he eivät pääse matkaamaan määränpäähän heti.

Tukeakseen turvallista, ihmisarvoista ja kestävää uudelleenkotoutumista, tämä hanke antaa tukea kahdeksalle yhteisölle, joista on joko lähtenyt suuri määrää asukkaista siirtolaisiksi tai muuttanut takaisin ulkomailta. Avulla pyritään tukemaa yhteisöjen kehitystä, paikallisten yritysten toimintaa sekä ammattikoulutusta ja toimeentulon edellytyksiä, jotta paluumuuttajien uudelleensopeutuminen onnistuisi paremmin. Tähän hankkeeseen ei sisälly avustetun vapaaehtoisen paluun paluutukeen sisältyvää henkilökohtaista tukea (joko käteisenä tai hyödyketukena), vaan tuki ohjataan paikallisyhteisöille. Hanke seuraa ja arvio näiden tukimuotojen toimivuutta, ja tulosten perusteella arvioidaan ja kehitetään hankeen toteutusta seuraavien kolmen vuoden aikana.

 

13. Miten ns. pakkopalautettaville kerrotaan paluun jälkeisestä tuesta Afghanistanissa?

IOM ei ole osallisena ns. pakkopalautuksiin tai yhteydessä ns. pakkopalautettuihin Suomessa. Palautuksista vastaavat viranomaiset tiedottavat paluun jälkeisestä tuesta muille kuin IOM:n avustamille palaajille .

 

14. Seuraako IOM palaajien tilannetta paluun jälkeen? Onko IOM:lla tilastoja/tietoja kerättynä mitä palaajille on tapahtunut paluun jälkeen?

IOM on yleensä yhteydessä Suomesta palanneisiin henkilöihin siihen asti, kunnes paluutuki on maksettu, eli lähtökohtaisesti lyhyemmällä aikavälillä. IOM:n toiminnot ympäri mailmaa toteutetaan ns. projektisointi-periaatteen mukaisesti. Tämä tarkoittaa, että jokaisen hankkeen toiminnoista sovitaan rahoittajan kanssa. Jälkiseuranta ei kuulu tällä hetkellä IOM:n Suomessa rahoitetun AVP-ohjelmaan.

IOM kannustaa AVP:n isäntämaita ja rahoittajia harkitsemaan jälkiseurannan laajempaa käyttöönottoa, jonka avulla voitaisiin kerätä kokemuksia ja tietoa vapaaehtoisen paluun ohjelmien jatkokehitystä varten.

 

15. On esitetty väitteitä että kaikki palaajat eivät ole saaneet paluutukea. Kehen jo kotimaahansa palannut voi ottaa yhteyttä esim. paluutuen saamiseksi?

Tietoa paluutuen maksamisesta on kysymyksen 9 vastauksessa..

IOM Suomen maatoimisto on sitoutunut varmistamaan, että kaikki palaajat saavat heille myönnetyn tuen. Tässä yhteydessä on huomioitava, että IOM voi maksaa tukea pelkästään niille vapaaehtoisille palaajille, joille Suomen viranomaiset ovat myöntäneet käteis- tai hyödyketukea. Nämä palaajat saavat tiedon heille myönnetystä tuesta jo ennen paluuta vastaanottokeskuksen tai Migrin tekemän AVP-päätöksen yhteydessä. Tämän lisäksi IOM:n edustajat antavat palaajille tietoa maksettavan tuen määrästä myös lähdön yhteydessä Helsinki-Vantaan lentokentällä. Muut palaajat kuten esim. tahdonvastaisesti käännytetyt, eli ei IOM:n avustamat eivät ole yleensä oikeutettuja saamaan rahallista tukea IOM:ltä.

Seuraamme Suomesta käsin aktiivisesti paluutuen maksamista, mm. keräämällä maksutositteet paluumaasta.

Jos tuen maksamisen kanssa ilmenesi viivästyksiä tai muita ongelmia, kannattaa ottaa ensisijaisesti yhteyttä paikalliseen IOM:n toimistoon paluumaassa tai muuhun palveluntarjoajaan, jonka yhteystiedot annetaan IOM:n avustamille palaajille jo lähdön yhteydessä.

Tämän lisäksi palaajat tai heidän edustajansa voivat myös ottaa yhteyttä IOM:n  Suomen maatoimistoon, jos paluumaassa ei löydy ratkaisua. Pyydämme huomioimaan, että mahdollisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää konkreettista faktatietoa, kuten matkustuspäivän, palaajan nimen ja/tai UMA-numeron. Pelkkien huhujen selvittäminen on käytännössä yleensä mahdotonta.

 

16. Miten IOM suhtautuu paperittomien määrän kasvuun?

Jaamme viime aikoina eri yhteyksissä esille nostetun huolen paperittomien määrän kasvusta ja tilanteesta. Jo vastaanottolain (17.6.2011/746) uudistuksen valmisteluvaiheessa IOM:n Suomen maatoimisto toi esiin huolensa siitä, että lakimuutokset voivat lisätä paperittomien siirtolaisten määrää Suomessa, kuten nyt on käynyt. Olemme huolissamme näiden ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista, sekä heidän ajautumisesta haavoittuvaiseen asemaan, joka mahdollistaa hyväksikäytön.

 

Lisää tietoja: 

Avustettu vapaaehtoinen paluu ja paluutuki Suomessa: http://iom.fi/en/node/91 

Paluu Suomesta Afganistaniin - IOM:n rooli  http://iom.fi/en/node/98