Kylässä Konnunsuolla

Author: 
Jaana Sipilä
"Yhteistyöllä onnistumisiin ihmiskaupan uhrien auttamisessa"

Auto ajaa pitkää suoraa. Molemmin puolin tietä häikäisevät valkoiset hanget. Yksinäisessä risteyksessä Konnunsuon baari. Sitten mäellä mäntymetsän keskellä valtava punatiilirakennus, Joutsenon vastaanottokeskus. IOM on tullut vierailulle vastaanottokeskuksessa päämajaansa pitävään Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään.

Katri Lyijynen, Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän ylitarkastaja, parkkeeraa auton. Autosta ulos punnertavat Kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön (IOM) Jaana Sipilä, Katarina Iskala-Blomster ja Miila Nieminen, kaikki pitkään ihmiskaupan vastaista työtä eri näkökulmasta tehneitä. IOM:n vapaaehtoisen paluun ohjelmajohtaja Tobias van Treeck nousee silmäilemään vastaanottokeskuksen aamuhiljaista pihamaata.

Kaikki ihmiskaupan uhrit eivät asu Joutsenon vastaanottokeskuksessa

Vieraat taitavat kevyen jutustelun, mutta kahvinkeittimen vielä puhkuessa kokoushuoneen nurkassa siirrytään puhumaan päivän aiheesta: ihmiskaupan uhrien auttamisesta.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmää voisi kuvata sateenvarjoksi, jonka alla ihmiskaupalle altistunut henkilö saa erityisasemansa vuoksi hänelle lain mukaan kuuluvat palvelut, joita ovat:

  • neuvonta ja ohjaus
  • toimeentulo tai vastaanottoraha
  • sosiaali- ja terveyspalvelut
  • turvattu asuminen
  • tulkkauspalvelut
  • alaikäisen lapsen huoltajien jäljittäminen
  • turvallinen vapaaehtoinen paluu kotimaahan
  • oikeudellinen neuvonta ja oikeusapu.

”Monet luulevat, että kaikki Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän asiakkaat asuvat täällä Joutsenossa”, kertaa Miila Nieminen IOM:n Suomen-maatoimiston järjestämissä HOIKU-hankkeen tilaisuuksissa usein esille tulleita aiheita. Näin on kuitenkin vain harvoissa tapauksissa, esimerkiksi silloin kun ihmiskaupan uhrilla ei ole kotikuntaa tai mahdollisuutta majoittua oleskelukunnassaan, hänen tilanteensa edellyttää ympärivuorokauden läsnäolevaa henkilökuntaa tai jos hänen turvallisuutensa vaatii aluksi selvittelyä, vahvistaa Katri Lyijynen. Useimmiten ihmiskaupan uhrit asuvat eri puolilla maata oman kotikuntansa tai auttamisjärjestelmän järjestämässä majoituksessa.

Kuntalaisten kohdalla järjestämisvastuu on kunnalla, muiden osalta palvelut järjestää auttamisjärjestelmä esim. ostopalveluina.  ”Kunnissa tulisi lukea niin sanottua Vastaanottolakia, jotta siellä tiedettäisiin kunnan tehtävät ihmiskaupan uhrien auttamisessa”, kannustaa Katri Lyijynen.

Yhteistyöllä onnistumisiin ihmiskaupan uhrien auttamisessa

Aurinko on päättäväisesti suljettu kokoushuoneen sälekaihtimien taakse. Pöydälle asetettu Pihlaja-karkkikulho hupenee ja tyhjiä karkkipapereita kasaantuu kahvikuppien viereen. Päästään vaikeisiin aiheisiin. Miten kuvata onnistumista ihmiskaupan uhrien auttamisessa järjestelmän näkökulmasta? Viranomaisille on ensisijaista täyttää lain määrittämät velvollisuutensa ja tehtävänsä, mutta onnistuminen vaatii myös yhteistyön sujumista. Silloin kun esimerkiksi poliisi, sosiaalityö, järjestöt ja auttamisjärjestelmä toimivat hyvässä yhteistyössä, uhri saa tarvitsemansa avun nopeasti ja sujuvasti. ”Me voisimme tuoda useammin esille näitä onnistumisia haasteiden sijaan, vaikka niitäkin toki on”, pohtii Katri Lyijynen.

Yhteistyö on onnistumisen avain Suomessa, ja sen merkitys korostuu entisestään silloin kun ihmiskaupan uhri on ulkomaalainen ja haluaa palata kotimaahansa. On selvitettävä, onko hänen turvallista palata kotiinsa, miten hän saa tarvitsemaansa terveydenhoitoa tai psykososiaalista tukea, mistä hän saa toimeentulonsa, millaista tukea palaajan lapset tarvitsevat? IOM ratkoo työkseen näitä kysymyksiä avustamiensa ihmiskaupan uhrien tukena ympäri maailmaa.

"Ihmiskaupan uhrin status ei automaattisesti siirry maasta toiseen, eikä hänelle välttämättä ole tarjolla erikoistuneita palveluita”, valottaa Tobias van Treeck paluujärjestelyiden haasteita. "Tiedämme, että jos ihmiskaupan uhri joutuu palaamaan ilman tukea samoihin olosuhteisiin, joista alun perin joutui lähtemään, uudelleen uhriutuminen on todellinen riski”, toteaa Jaana Sipilä ja toivoo, että IOM:n ammattitaitoon ja kansainväliseen verkostoon nojauduttaisiin entistä useammin myös Suomessa.

Joutsenon vastaanottokeskuksen johtaja kulkee keltaisessa huomioliivissä ohi ja vilkaisee pikaisesti kokoushuoneeseen. Vieläkö siellä juttua riittää? Sisällä kuitenkin lopetellaan jo keskustelua, kasataan muistiinpanoja ja luvataan palata asioihin. Onnistuminen on yhteistyötä ja yhteistyö sujuu parhaiten, kun muistetaan välillä kahvitella ja jakaa kuulumisia.

Kiitos ja näkemiin!

Kirjoittaja on IOM:n Suomen-toimiston ihmiskaupan vastaisen työn hankekoordinaattori.

IOM:n blogien kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Voit kommentoida kirjoituksiamme ja kuulisimme mielellään palautteesi. Toivomme että kommentit ja kysymykset ovat rakentavassa hengessä kirjoitettuja. Vastakkaisia näkemyksiä saa toki esittää mutta toivomme että ne perustellaan huolella, yleisesti luotettaviin lähteisiin tukien.
Blog category: