Askel askeleelta kohti syvempää ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta

Author: 
IOM:n Suomen-toimisto
"Viimeistään kulttuuriorientaation aikana alkaa henkinen valmistautuminen Suomeen muuttoon."

Pakolaisuus on yksi elämänvaihe, jonka kesto ja siihen liittyvät kokemukset vaihtelevat henkilöstä riippuen. Ennen pakolaisuutta ja sen aikana vietetty elämä, kertyneet kokemukset ja tieto vaikuttavat siihen, millaisin valmiuksia esimerkiksi kiintiöpakolaisilla on muuttoon uuteen kotimaahan.

Oppiminen ja ymmärryksen lisääntyminen rakentuu aina aiemman elämänkokemuksen ja omaksutun tiedon pohjalta. Tämä lähtöoletus ohjaa sitä, mitä koulutusmenetelmiä käytetään Suomeen tuleville kiintiöpakolaisille suunnatussa kulttuuriorientaatiossa. Orientaatio on Maahanmuuttoviraston eli Migrin hallinnoiman ja IOM:n ja ammattikorkeakoulu Diakin toteuttama.

Uudellensijoittamisprosessin aikana tieto ja ymmärrys lisääntyvät vaiheittain. Kansainvälisestikin jo tunnustetaan yleisesti, että mahdollisimman varhaisen ja oikea-aikaisen yhteiskunnallisen tiedon antaminen edistää kotoutumista. Jos uudet tulijat saavat yhdenmukaista ja koordinoitua tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta jo lähtömaassa, kuntaan saapuessaan ja sen jälkeen, se edistää uusien kuntalaisten eheämpää ymmärrystä uudesta kotimaastaan.

Tieto karttuu jo kauan ennen saapumista

Suomi valitsee vuosittain kiintiöpakolaisia eri maista YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n esitysten pohjalta. Suomen vuosittainen pakolaiskiintiö on ollut viime vuosina 750-1050 henkilöä. Maahanmuuttovirasto (Migri) vastaa kiintiöpakolaisten uudelleensijoittamisprosessista.

Kiintiöpakolaisten tieto Suomesta karttuu jo kauan ennen uuteen kotikuntaan saapumista. Pakolaiset saattavat ryhtyä etsimään tietoa Suomesta kuullessaan tulleensa valituksi valintahaastatteluun, jonka toteuttavat Suomen viranomaiset Migrin johdolla.Tällöin tiedonlähteinä toimivat usein tuttavat, netti ja  siellä toimivat erilaiset keskusteluryhmät, joissa jo Suomessa asuvat samankieliset henkilöt jakavat tietoa Suomesta.

Jo tässä vaiheessa kiintiöpakolaiset ryhtyvät muodostamaan toiveitaan, odotuksiaan ja käsityksiään Suomesta. Epävirallisia reittejä pitkin saatu tieto ei kuitenkaan aina perustu faktoihin.

Migrin järjestämän valintamatkan yhteydessä kiintiöpakolaiset saavat ensimmäistä kertaa viranomaistietoa muun muassa kotouttamisprosessista ja perheenyhdistämisestä sekä faktatietoa Suomesta. Tämän jälkeen odotus jatkuu, kunnes Suomeen valitut kiintiöpakolaiset saavat kutsun kulttuuriorientaatioon.

Kulttuuriorientaatio on ainutlaatuinen tilaisuus lisätä Suomi-tietoutta

Kiintiöpakolaisille suunnattu kulttuuriorientaatio kestää 3-4 päivää, ja siellä käsitellään eri elämän osa-alueita Suomessa asumisesta ja Suomeen muuttamisesta. Lisäksi varaudutaan siihen liittyvään mahdolliseen kulttuurishokkiin.

Kulttuuriorientaation tavoite on antaa realistista, mutta motivoivaa tietoa Suomesta ja lisätä pakolaisten ymmärrystä tulevasta matkasta ja muutosta uuteen kotimaahan. Lisäksi pakolaiset pääsevät tutustumaan suomen kieleen orientaation aikana.

Orientaatio on erityinen tilaisuus kiintiöpakolaisille. Tällöin he saavat ensimmäistä kertaa mahdollisuuden keskustella ja peilata tuntemuksiaan saamastaan tiedosta ja tulevasta Suomeen muutosta IOM:n ja Diakin kouluttajien kanssa. Kouluttajat ovat kotoutumisen ja monikulttuurisuuden asiantuntijoita. Osalla heistä on omakohtaista kokemusta kotoutumisesta, jolloin orientaation aikana voidaan kysymyksiä lähestyä myös kotoutumisen läpikäyneen henkilön näkökulmasta. Koulutus annetaan aina pakolaisen ymmärtämällä kielellä, joko suoraan tai tulkattuna.

Koulutuksissa kerätyn palautteen perusteella, koulutuskokemus on lähes poikkeuksetta positiivinen. Tieto Suomesta ja motivaatio Suomeen muuttoon on palautteen perusteella kasvanut koulutuksen myötä.

Saapuminen Suomeen perustiedoin

Kulttuuriorientaatiossa tietoa tarjotaan kiintiöpakolaisille yleisellä tasolla. Tällä tarkoitetaan sitä, että osallistujille kerrotaan Suomesta yleisesti, ja tuetaan ymmärryksen lisäämistä käytännön esimerkein.

Orientaatioissa esimerkiksi kerrotaan yleisesti kuntien moninaisuudesta, alueellisesta hajautuneisuudesta sekä asukastiheyksien laajasta vaihtelevuudesta. Orientaatiossa tuodaan myös esiin, että mahdollisuudet esimerkiksi harrastuksiin ja työelämään vaihtelevat kunnasta riippuen.  Osallistujia myös muistutetaan, että heidän omalla aktiivisuudella ja kiinnostuksen kohteilla on merkitystä siihen, millaiseksi arki uudessa kunnassa muodostuu.

Kulttuuriorientaation tärkeänä tavoitteena on myös motivoida kiintiöpakolaisia jatkamaan oppimista ja olemaan aktiivisia kotoutumisessa. Orientaation aikana on tärkeää, että heidän ymmärryksensä siitä, mihin ovat muuttamassa, ja millaisia elämänmuutoksia on edessä, lisääntyy.

Viimeistään kulttuuriorientaation aikana alkaa henkinen valmistautuminen Suomeen muuttoon.

Tiedon jatkumon kautta kotoutumiseen

Tiedon karttuminen jatkuu uudessa kotikunnassa.

TEM:n selvityksen mukaan, Suomessa kulttuuriorientaatio koetaan hyödylliseksi ei vain pakolaisten keskuudessa, mutta myös kunnissa. Vastaanottavien kuntien tietoa siitä, mitä pakolaiset ovat oppineet yhteiskunnasta ennen Suomeen saapumista, tulisi myös lisätä. Tällöin kiintiöpakolaisten yhteiskuntatietoutta voitaisiin tehokkaammin rakentaa jo olemassa olevan tiedon päälle ja syventää pakolaisten ymmärrystä suomalaisesta yhteiskunnasta kuntiin saapumisen jälkeen.

IOM, Suomen Pakolaisapu ja Diak pyrkivät uudessa hankkeessaan Navigaattoori – kohti monimuotoisia kuntia, vastaamaan tähän tarpeeseen ja vahvistamaan kiintiöpakolaisille tarjottavan tiedon jatkumoa aina lähtömaasta uuteen kotikuntaan asti.

Hankkeessa lisätään kuntien työntekijöiden ja päättäjien valmiuksia kiintiöpakolaisten vastaanottamiseen ja kotouttamiseen. Tähän pyritään lisäämällä heidän tietoutta muun muassa pakolaisten lähtöolosuhteista ja jo olemassa olevasta tiedosta, mukaan lukien kulttuuriorientaatiosta ja sen tavoitteista. Suomen Pakolaisapu tarjoaa hankkeessa pakolaisille yhteiskuntaorientaatio-kursseja, joissa yhteiskunnallista tietoa Suomesta ryhdytään syventämään Suomeen saapumisen jälkeen.

Nämä toimet vahvistavat kaksisuuntaista kotoutumista: pakolaisten ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta lisääntyy ja heille tarjotun tiedon jatkumo vahvistuu, joka osaltaan lisää pakolaisten kotoutumisvalmiuksia. Samanaikaisesti vastaanottavien kuntien tiedot uusista kuntalaisista ja heidän tarpeistaan lisääntyvät ja valmiudet vastaanottaa ja kotouttaa heitä vahvistuvat.

Hankkeessa valmistetaan koulutuspaketti, joka tulee saataville kansallisesti. Koulutuspaketti tulee pohjautumaan alkusyksystä 2018 toteutettavaan tarvekartoitukseen. Hanketta pilotoidaan Uudenmaan KUUMA-kunnissa.

Hankkeen kokonaiskoordinaatiosta vastaa Pakolaisapu. IOM ja Diak toimivat hankekumppaneina. Hanke koordinoidaan keskeisten viranomaistahojen kuten Migrin ja Uudenmaan ELY:n kanssa, ja hanketta rahoitetaan Euroopan unionin Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston AMIF-tuella. Navigaattori-hanke on kolmivuotinen.

Lisätietoja:

Moving to Finland -nettisivu, joka kokoaa tietoa kulttuuriorientaatiossa käytävistä asioista

Kulttuuriorientaatio-hankkeesta vastaa Maahanmuuttovirasto, ja sen toteuttajina toimivat yhteistyössä Migrin kanssa IOM ja Diak. Hanketta rahoittaa AMIF. Lisätietoa hankkeesta.

Esite kulttuuriorientaatiosta kiintiöpakolaisia vastaanottaville kunnille

 

Kirjoittaja on IOM:n kulttuuriorientaatiosta vastaava projektikoordinaattori.

IOM:n blogien kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Voit kommentoida kirjoituksiamme ja kuulisimme mielellään palautteesi. Toivomme että kommentit ja kysymykset ovat rakentavassa hengessä kirjoitettuja. Vastakkaisia näkemyksiä saa toki esittää mutta toivomme että ne perustellaan huolella, yleisesti luotettaviin lähteisiin tukien.

 

Blog category: