Koronavirus jarruttaa kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista hauraissa valtioissa

Author: 
Anna-Maija Aguilera-Pesä
Koronaviruksen leviäminen vaikuttaa erityisen kielteisesti haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin. Hauraiden terveydenhuoltojärjestelmien on erittäin vaikea tarjota riittäviä seksuaali-ja lisääntymisterveyspalveluja pandemian aikana.

25.3.2020

Konfliktien, köyhyyden ja puutteellisen terveydenhuollon keskellä koronaviruspandemia olisi katastrofi. Somalia on yksi hauraista maista, joiden terveydenhuollon resurssit eivät riittäisi pandemian levitessä maahan. Välittömien vaikutusten lisäksi myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden, sukupuolten tasa-arvon ja muiden kestävän kehityksen tavoitteiden eteen tehtävä työ ottaisi takapakkia.

Vierailin noin kuukausi sitten Somalimaassa maan sisäisille pakolaisille tarkoitetulla Digaalen neuvolaklinikalla Hargeisassa. Klinikalla kokeillaan tällä hetkellä tabletin kautta käytettävää neuvolasovellusta ja äitiyspakkauksien jakamista kannustimena klinikalle synnyttämään tulleille äideille osana IOM:n koordinoimaa MIDA FINNSOM -projektia.

Digaalen klinikka sijaitsee tiiviisti asutetun pakolaisleirin vieressä, ja siellä raskaana olevat naiset ja pienten lasten äidit saavat käyttää ilmaisia neuvolapalveluita. Klinikalla voidaan hoitaa myös kiireettömiä synnytyksiä. Käydessäni paikan päällä klinikan piha oli täynnä naisia ja lapsia, tutkimushuoneissa oli paljon ihmisiä ja synnytysosastolla parveili suuri määrä synnyttäjien sukulaisia.

Noin 15 % asiakkaista kärsii aliravitsemuksesta. Klinikan hygieniataso on suhteellisen hyvä, mutta varusteet ovat puutteelliset. Vastasyntyneille ei ole happikaappeja, ja suojatarvikkeista sekä lääkkeistä on pulaa.

 

Korona vaikuttaa lisääntymisterveyteen ja tasa-arvoon

Nyt kun uusi koronavirus ja sen aiheuttama COVID-19 jyllää ympäri maailmaa, on syytä olla huolissaan, kuinka Digaalen tapaiset klinikat selviytyvät, jos virus alkaisi levitä esimerkiksi pakolaisleireillä. Kuinka käy raskaana oleville naisille ja lapsille, jos koronapandemia alkaa levitä heidän elinympäristössään?

Koronaviruksen leviäminen vaikuttaa erityisen kielteisesti haavoittuvassa asemassa oleviin naisiin. Hauraiden terveydenhuoltojärjestelmien on erittäin vaikea tarjota riittäviä seksuaali-ja lisääntymisterveyspalveluja pandemian aikana. Lisäksi koronaviruksen ennaltaehkäisytoimet rajoittaisivat pääsyä näihin erittäin tärkeisiin palveluihin aikana, jolloin naiset ja tytöt tarvitsisivat niitä enemmän kuin koskaan.

Suomen UNWomenin (2020) mukaan erityisesti pakolaisleireillä tai leirin kaltaisissa olosuhteisessa elävien naisten ja tyttöjen asema on erityisen haavoittuva. Heidän on muita vaikeampi päästä käsiksi elintärkeisiin resursseihin kuten puhtaaseen veteen, ravintoon, lääkkeisiin ja hygieniatuotteisiin. Pakolaisleireillä tytöt usein myös pyörittävät perheiden arkea ja kantavat vastuuta sairaiden ja lasten hoivaamisesta. Pandemian aikana hoivavastuu asettaa heidän terveytensä erityisen riskialttiiksi.

 

Somalian terveysjärjestelmä on erityisen hauras

Tämän blogikirjoituksen julkaisuhetkellä koronavirus ei ole vielä levinnyt epidemian mittakaavassa Afrikkaan, mutta kukaan ei tiedä millainen tilanne tulee olemaan viikkojen tai kuukausien päästä. Etenkin Somalian kaltaisessa hauraassa valtiossa koronaviruspandemia olisi kohtalokas. Sisällissodan runtelemassa Somaliassa terveydenhuollon resurssit ovat vakavasti puutteelliset. Henkilöstövaje on jokaisessa ammattiryhmässä mittava.

100 000 henkeä kohden on arviolta vain kolme lääkäriä, 11 sairaanhoitajaa ja kolme kätilöä. Vaikka viime vuosina on ryhdytty kouluttamaan uusia sairaanhoitajia, julkisiin sairaaloihin on vaikea rekrytoida pätevää henkilöstöä alhaisen palkkatason, huonojen työehtojen ja turvallisuusuhkien vuoksi. Tilannetta hankaloittaa myös se, että maassa on vain 0,76 terveydenhuollon toimintayksikköä 10 000 henkilöä kohti.

Henkilöstövaje, resurssipula ja konfliktin sekä köyhyyden aiheuttama epävarmuus näkyvät synkissä tilastoissa. Äitiyskuolleisuus on Somaliassa maailman korkeimpia. 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden 732 äitiä kuolee, ja vain 15 % synnyttää ammattilaisen avustamana. Lapsikuolleisuus on myös erittäin korkea; yksi seitsemästä lapsesta kuolee ennen viiden vuoden ikää.

Somaliassa vahvistettiin ensimmäinen koronavirustartunta 19.3. Tämän seurauksena maan keskushallinto määräsi koulut ja yliopistot suljettavaksi ja kehotti kansalaisia pysymään kotona sekä ottamaan fyysistä etäisyyttä kanssaihmisiin. Kuitenkin testaaminen tai sairastuneiden ihmisten eristäminen on monilla alueilla käytännössä mahdotonta. Tällaisessa tilanteessa ratkaisut ovat yksinkertaisia: yksi prioriteeteista on puhtaan veden ja saippuan turvaaminen kaikille.

 

COVID-19 ja kestävä kehitys

Vaarallisen pandemian aikana humanitaarista apua tullaan tarvitsemaan huomattavasti aiempaa enemmän. IOM on jo vedonnut rahoittajiin ja hakenut eteläisen, läntisen ja itäisen Afrikan alueen koronaviruksen vastaiseen taisteluun 43,4 miljoonaa dollaria.

Jää nähtäväksi, kuinka koronavirus tulee vaikuttamaan kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiseen hauraissa valtioissa. Varmaa ainakin on, että mahdollinen koronapandemian leviäminen aiheuttaisi merkittävää vahinkoa hauraille terveysjärjestelmille ja sukupuolten tasa-arvolle sekä asettaisi talouden kantokyvyn vakavalle koitokselle.

 

Anna-Maija Aguilera-Pesä

Twitter: @aaguilera18

Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimistossa MIDA FINNSOM -projektin koordinaattorina.

IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.

 

MIDA FINNSOM pähkinänkuoressa

  • IOM on pyörittänyt Suomen Ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettuja MIDA FINNSOM hankkeita jo 10 vuoden ajan.
  • Projektien tarkoituksena on tukea Somalian terveydenhuollon ja koulutussektorin kehittymistä rekrytoimalla pääosin suomalaisia somalitaustaisia terveydenhuollon ja koulutusalan ammattilaisia tavallisimmin vuoden-puolentoista pituisiin työsuhteisiin entiseen kotimaahansa.
  • MIDA FINNSOM Health and Education -projektin ensimmäinen vaihe alkoi vuonna 2015, ja projektin toinen vaihe loppuu 2022. Projekti toimii Etelä-Somaliassa.
  • MIDA FINNSOM Health -projekti alkoi pilottivaiheella vuonna 2008 ja tällä hetkellä käynnissä oleva IV vaihe loppuu 2020. Projekti toimii Somalimaassa.
  • 10 vuoden aikana projekteihin on rekrytoitu 173 diaspora-asiantuntijaa työskentelemään ministeriöihin, yliopistoihin ja sairaaloihin. Ohjelmaan osallistujista noin 30 % on ollut suomensomaleita. Lisäksi asiantuntijoita on tullut mm. USA:sta, Kanadasta ja Isosta-Britanniasta.

 

Lähteet

Health Cluster Somalia, Somalia Health Cluster Strategy for 2014–2018. Available here.

WHO, Reproductive Health – Somalia, 2018.

UNICEF, Somalia Statistics. Accessed online on October 2018.