Kolme YK-järjestöä kehottaa Euroopan valtioita tehostamaan pakolais- ja siirtolaislasten koulutusta

Tags: 
siirtolaislapset, pakolaislapset, koulutus

TIEDOTE

11.9.2019 Bryssel/Geneve

Children at school. Photo by NeONBRAND/Unsplash

Päähaasteet ovat opetustilojen puute, puutteet opettajien koulutuksessa, kielimuurit ja rajallinen pääsy psykososiaalisen tuen piiriin, raportoivat Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM, YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja YK:n lastenjärjestö UNICEF tuoreessa selvityksessään.

IOM, UNHCR ja UNICEF pyytävät Euroopan valtioita lisäämään koulutukseen annettavaa tukea, jotta kaikille pakolais-, turvapaikanhakija- ja siirtolaislapsille voidaan taata pääsy koulutukseen ja pysyminen laadukkaan koulutuksen piirissä.

11. syyskuuta julkaistussa selvityksessä YK:n pakolaisjärjestö UNHCR, YK:n lastenjärjestö UNICEF, ja Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM raportoivat, mitä ongelmia Euroopan ulkopuolella syntyneet lapset ja nuoret kohtaavat pyrkiessään koulutuksen piiriin.

Euroopan ulkopuolella syntynyt lapsi jättää koulunsa kesken kaksi kertaa todennäköisemmin kuin Euroopassa syntynyt.

Siirtolaislasten oppimistulokset ovat myös heikommat, mikäli he eivät saa tarvitsemaansa tukea. Esimerkiksi noin kolme neljästä syntyperäisestä eurooppalaisoppilaasta saavuttaa vähintään välttävät tiedot luonnontieteissä, lukemisessa ja matematiikassa, mutta samaan yltää vain kolme viidestä siirtolaistaustaisesta oppilaasta.

Raportin mukaan päähaasteet ovat

  • riittämättömät taloudelliset resurssit, 
  • opetustilojen puute, 
  • opettajat, joita ei ole koulutettu toimimaan siirtolais- ja pakolaislasten kanssa, 
  • kielimuurit, 
  • psykososiaalisen tuen puute ja tukiopetuksen rajallisuus. Tukiopetus on äärimmäisen tärkeää lapsille, jotka ovat olleet pitkiä aikoja poissa koulusta tai ovat opiskelleet erilaisessa koulutusjärjestelmässä. 

 

3–5 vuotiaat lapset sekä 15-vuotiaat ja sitä vanhemmat ovat erityisen alttiita putoamaan pois koulutuksen piiristä, koska he ovat usein pakollista koulutusta koskevan kansallisen lainsäädännön ulkopuolella.

Selvitys antaa valtioille suosituksia ja esimerkkejä hyvistä ja lupaavista toimintatavoista koulutussektorilla ympäri Eurooppaa.

Suomen osalta selvitys nostaa esiin muun muassa kaksi hyvää toimintatapaa: 

  • Suomi on yksi seitsemästä EU-jäsenmaasta, joissa paperittomilla siirtolaislapsilla on virallisesti tunnustettu mahdollisuus peruskoulutukseen. 
  • Suomessa pakolais- ja siirtolaislapsilla on ensimmäisen virallisen kouluvuotensa aikana oikeus henkilökohtaiseen opetussuunnitelmaan, joka on räätälöity lasten erityistarpeiden mukaiseksi. 

“Koulutus ei ole elintärkeää ainoastaan pakolaislapsille vaan myös heidän yhteisöilleen. Laadukas koulutus lisää elämän mahdollisuuksia, helpottaa kotiutumista ja voittajia ovat sekä opiskelija että yhteiskunta. Koulutukseen sijoittaminen on yksi parhaista sijoituksista, joita hallitus voi tehdä”, sanoo UNHCR:n Euroopan toimiston johtaja Pascale Moreau.

Kolme YK-järjestöä kehottaa valtioita vahvistamaan koulujen ja muiden tärkeiden julkisten palveluiden, kuten terveydenhuollon ja lastensuojelun, välistä yhteyttä. Näin varmistettaisiin, että kouluun ilmoittautumisen esteisiin ja koulun keskeyttämiseen johtaviin tekijöihin päästäisiin puuttumaan varhaisessa vaiheessa. 

Järjestöt myös rohkaisevat toimiin, joiden ansiosta yhä useampi lapsi pääsisi varhaiskasvatuksen piiriin ja nuoret saataisiin mukaan lukiotasoiseen koulutukseen sekä harjoitteluohjelmiin. 
“Poliittisella tahdolla ja lisäinvestoinneilla Euroopan hallitukset pystyvät rakentamaan julkisen kouluverkoston, joka varmistaa, että kaikkien lasten oikeus koulutukseen toteutuu siirtolaisuustaustasta riippumatta”, toteaa UNICEFin Euroopan pakolais- ja siirtolaisasioiden erityiskoordinaattori Afsan Khan

Selvityksen tehneet järjestöt pyytävät valtioita tekemään enemmän töitä sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla kerätäkseen laadukasta ja yhdenmukaistettua tietoa pakolais-, turvapaikanhakija- ja siirtolaislasten koulutuksesta poliittisen päätöksenteon ja varojen jaon tueksi.
 
“Puutteiden korjaaminen pakolais- ja siirtolaislasten koulutuksessa on tärkeää heidän kehityksensä ja hyvinvointinsa kannalta. Sillä voi olla myönteinen kerrannaisvaikutus koko yhteiskuntaan. Koulutus antaa myös voimaa pakolais- ja siirtolaislapsille ja heidän perheilleen rakentaa siteitä paikalliseen yhteisöön ja toimia yhteisön hyväksi”, sanoo IOM:n Euroopan ja Keski-Aasian neuvonantaja Manfred Profazi

Lue selvitys täältä
 

Lisätietoa: 

IOM: Joel Millman, jmillman [at] iom.int, +41 79 103 8720

UNHCR: Shabia Mantoo, mantoo [at] unhcr.org, +41 79 337 7650

UNICEF: Chulho Hyun, chyun [at] unicef.org, +41 22 909 52 86