Paljonko ihminen maksaa? (2016)

IOM:n Suomen-toimisto toteutti keväällä 2016 ihmiskaupan vastaisen kampanjan Paljonko ihminen maksaa?, jonka tarkoituksena oli lisätä tietoisuutta ihmiskaupasta erityisesti nuorten keskuudessa sekä edistää vastuullisuutta laajemman yleisön keskuudessa.

Se oli IOM:n Suomen-toimiston kolmas ihmiskaupan vastainen kampanja, ja sen suunnittelusta vastasivat 12 Ressun lukion oppilasta Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän, mainostoimisto Valveen ja IOM:n Suomen-toimiston ohjauksessa. Videon toteutuksesta vastasi tuotantoyhtiö Kennel Helsinki. Nuorten osallisuudesta kampanjan suunnittelussa kertova Making of -video on katseltavissa tältä sivulta. Video oli myös nähtävillä Yle Areenassa kampanjan aikana.

 

Kampanjavideo sai ennakkonäytöksen Tampereen elokuvafestivaaleilla 2016, ja sitä on näytetty myös Kreikassa sekä Norjassa ihmiskaupan vastaisissa teemanäytöksissä. Kampanja esiteltiin Maailma kylässä -festivaaleilla 2016.

IOM:n maailmanlaajuisen Facebook-tilin ja IOM:n Suomen-toimiston FB-tilin kautta video oli kampanjan päättymisen mennessä saavuttanut 340 000 katsojaa ja kampanjasivujen kautta 11 000 katsojaa. Videota näytettiin YLE TV1:llä 18 kertaa viikon aikana. Se näytettiin myös MTV3:n Huomenta Suomessa.

Kampanjan radiomainosta soitettiin yhteensä viidellä radiokanavalla yli 200 kertaa ympäri Suomea. Verkkobannerit olivat laajalti esillä eri yhteistyökumppaneiden sivuilla. Myös eräät ammattiliitot sekä nuorille suunnatut lehdet ja Finnair tiedottivat kampanjasta. Lisäksi kampanjan mainos nähtiin paikallisbussien kyljissä Helsingissä sekä bussien sisällä olevilla digiscreen-ruuduilla Kouvolassa, Lappeenrannassa, Porissa, Seinäjoella, Turussa ja Vaasassa. Kampanja saavutti kokonaisuudessaan noin 1 220 496 yksittäistä mediakontaktia.

Kampanjan materiaalia on myöhemmin käytetty hyödyksi IOM:n Suomen-toimiston ja partiolaisten yhteisyössä. Sitä on työstetty soveltumaan käytettäväksi partiolaisten leireillä ja muissa tilaisuuksissa. Tavoitteena on tutustua ihmiskauppaan ilmiönä ja ymmärtää, että ihmiskauppa esiintyy myös Suomessa. Tehtävien avulla opitaan myös, miten ihmiskaupan uhrit voivat saada apua, ja pohditaan, mitä itse voi tehdä ehkäistäkseen ihmiskauppaa.

Lisätietoa IOM:n tekemästä ihmiskaupan vastaisesta työstä löydät täältä.

 

Uhrien tunnistaminen ja auttaminen

Ihmiskaupan vastaisen toiminnan ylivoimaisesti suurin haaste Suomessa on uhrien tunnistaminen. Koska ihmiskauppaa tapahtuu piilossa, sen todellista laajuutta on hankala arvioida. Ihmiskaupan lähirikoksia kuten kiskontaa tai työperäistä syrjintää tutkitaan ja niistä syytetään sekä tuomitaan huomattavasti varsinaista ihmiskauppaa enemmän. Ihmiskaupan todentaminen oikeudessa on haastavaa, eivätkä uhrit aina uskalla tai halua kertoa kokemastaan. Harva ihmiskauppias istuu telkien takana.

Ennen kaikkea ihmiskaupan uhrit tarvitsevat suojelua, apua ja tukea. Auttamisjärjestelmän lisäksi monet kansalaisjärjestöt avustavat ihmiskaupan uhreja.

 

Mitä minä voin tehdä?

Meidän on usein vaikea uskoa, että ihmiskauppa voisi tapahtua myös Suomessa. Tärkeintä on, että tiedostamme ongelman ja pidämme silmät auki arkielämässämme. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä viranomaisiin ja päättäjiin, joilla on mahdollisuuksia puuttua ihmiskauppaan. Mikäli havaitset jotain epäilyttävää, älä yritä itse selvittää asiaa, vaan ota yhteys auttamisjärjestelmään tai poliisiin.

Lisäksi voimme vaikuttaa kuluttamalla eettisesti tuotettuja hyödykkeitä ja palveluita. Esimerkiksi liian halpa hinta voi olla merkki epäeettisestä tuotteesta.