Suomeen muuttavat pakolaiset hämmästelivät talvipukeutumista

Author: 
IOM Finland
”Suomen päätös valita kongolaisia pakolaisia meidän leiriltä tuli hyvään aikaan. Se loi toivoa.”

”Millaista on ruoka”, ”Eikö Suomessa ole lainkaan käteistä?”, ”Miten löydän töitä?”, ”Pääsevätkö lapset kouluun?”, ”Olen yleisurheilija, voinko jatkaa harrastustani Suomessa?”.

Kysymykset lentelivät ilmassa ja hymyilevät, suomenkieliset aamutervehdykset esitettiin jo koulutuksen toisena päivänä, kun Suomeen valitut kongolaiset kiintiöpakolaiset saivat kolmen päivän ajan tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta Zimbabwessa.

Naurunpyrähdykset sävyttivät tuntia kun opiskelijat katsoivat videon lasten talvisesta kerrospukeutumisesta Suomessa: ”Vieläkö siihen tulee lisää kerroksia?”.

Valtavaan tiedonjanoon on tärkeää vastata

Moni asia oli koulutukseen osallistujille uutta ja ihmetystä herättävää. Tiedonjano oli korkealla, ja koulutus oli selkeästi odotettu tapahtuma. Osallistujat arvostivat mahdollisuutta tutustua uuteen kotimaahansa ennen varsinaista muuttoa. ”Tällaisissa tilanteissa kokee helposti oman työnsä merkitykselliseksi”, totesivat kouluttajat koulutuspäivien päätteeksi. 

Suomi on arvioinut, että mahdollisimman varhaisessa vaiheessa annettu Suomi-tietous edistää kotoutumisen ensivaiheita ja sujuvoittaa kuntaan asettumista. Tätä väitettä on helppo puolustaa. Jokainen joka on joskus muuttanut tai matkustanut vieraaseen maahan, jonka kieltä ei puhu ja jossa ei koskaan ole käynyt, voi samaistua tiedon tarpeellisuuteen.

Lapset tutustuvat pelien ja leikkien kautta Suomen kieleen. ©IOM 2018

Kulttuuriorientaatio tarjoaa osallistujille myös ainutlaatuisen mahdollisuuden keskustella itse kotoutumisprosessin läpikäyneiden kouluttajien sekä kotoutumisen ja monikulttuurisuuden asiantuntijoiden kanssa.

YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM on toiminut Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille tarjottujen kulttuuriorientaatioiden toteuttajana vuodesta 2016 yhteistyössä Maahanmuuttoviraston (Migri) ja kumppaninsa Diakonia AMK:n kanssa. Hanke rahoitetaan EU:n turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (AMIF) tuella, ja hankkeen vastuutaho on Migri.

IOM:n Suomen maatoimistolla on pitkä kokemus kulttuuriorientaatioista, joita se on toteuttanut Suomeen saapuville kiintiöpakolaisille jo vuodesta 2001 alkaen. Maailmanlaajuisesti IOM koulutti vuoden 2016 aikana yli 71 000 siirtolaista, joista 85 % oli pakolaisia tai muita humanitaarisen suojelun alaisia siirtolaisia.

Elämä pakolaisleirillä on odottamista

Vierailu YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n ylläpitämällä leirillä Zimbabwessa osoitti, että matka hiekkaisilta kujilta ja pumppukaivojen äärestä suomalaiseen kuntaan on pitkä. Useat Suomeen valituista pakolaista ovat asuneet leirillä jopa 10 vuotta.

Leirillä lapset käyvät koulua ja osa aikuisista on mukana projekteissa, joissa kasvatetaan karjaa, kuten sikoja ja kanoja, omaan käyttöön ja myyntiin. Leirin ”pääkadulla” näkyy pakolaisten perustamia yrityksiä, kuten pieniä kauppoja. Vaikka onnistumisia löytyy, on elämä leirillä silti vaatimatonta. Pakolaiset asuvat itse rakentamissaan tiili- ja puutaloissa. Elämä leirillä on suurelta osin odottamista, työnteko on sallittu  leirin ulkopuolella  vain työluvan saaneille. Sen saaminen on lähes mahdotonta korkean työttömyysasteen takia.

Leirielämää ja tunnelmia ”pääkadulta”. ©IOM 2018Hankkeiden tuella kasvatetaan karjaa myyntiin ja omaan käyttöön. ©IOM 2018

Leirielämä on passivoivaa, sillä mahdollisuuksia työskennellä, harrastaa tai aikuisopiskella, on rajoitetusti. Valinnanvapaus ja mahdollisuudet omanlaisensa elämän toteuttamiseen ovat rajalliset. Osa pyrkii hyväksymään tilanteensa ja sen, että ei ehkä koskaan pääse pois leiriltä.

UNHCR:n leiritoimiston johtaja kertoo, että kun hän kysyi pakolaisilta heidän tulevaisuuden suunnitelmia, he totesivat niiden olevan mitä UNHCR tai pakolaisia vastaanottavat maat päättävät.

Hyvin pieni osa uudelleensijoitetaan

Kaikki pakolaisleirin noin 10 000 asukasta toivovat pääsevänsä pois leiriltä, uuteen maahan ja uuden elämän alkuun. Leirille saapuu joka kuukausi noin 100 uutta turvapaikanhakijaa. Turvapaikkaprosessi kestää noin kolme kuukautta, jonka jälkeen alkaa odotus.

Ja se jatkuu, pitkään.

Vuonna 2017 UNHCR:n tavoite oli tarjota 300 henkilöä uudelleensijoittamisohjelmiin, jollainen myös Suomen kiintiöpakolaisohjelma on. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n edustaja kertoo, että tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki henkilöt valitaan uudelleensijoitukseen.

Toki pakolaisille halutaan tarjota muitakin vaihtoehtoja. Yksi on paluu kotimaahan. Useimpien kohdalla se ei epävakaista olosuhteista johtuen kuitenkaan ole mahdollista. Vaihtoehdoksi jää jäädä leirille pakolaisstatuksella, tai lähteä etsimään vaihtoehtoja paperittomana.

”Suomen päätös valita kongolaisia pakolaisia meidän leiriltä tuli hyvään aikaan. Se loi toivoa. Olimme juuri joutuneet tiedottamaan pakolaisia USA:n uudelleensijoittamisohjelman alentuneista tavoiteluvuista. Suomen valinta loi toivoa pakolaisten keskuudessa, että muut maat tarjoavat mahdollisuuksia, vaikka jotkut maat vetäytyvät ohjelmista”, UNHCR:n edustaja kertoi leirin tunnelmista vuonna 2017.

Uuden elämänvaiheen alku – jotain uutta, jotain tuttua

”Swahili on pakolaisten kieli”, toteavat lapset ja jotkut osallistujat. Moni puhuukin hyvää ranskaa ja englantia Kongon swahilin lisäksi. Pieni toteamus jää kouluttajien mieleen: elämä leirillä on jatkunut pitkään ja pakolaisuus on muodostunut identiteetiksi.

Uuden kotimaan tarjoamat laajat työllistymis- ja koulutusmahdollisuudet sekä valinnanvapaus tuntuvat olevan monille kulttuuriorientaatioon osallistuneille päätä huimaavaa. Mahdollisuus oman elämän hallintaan on uusi kokemus.

Innostus oppia uutta oli kuitenkin käsinkosketeltavaa ja oppiminen oli vauhdikasta. Muuttoon Suomeen tunnuttiin olevan valmiita niin monen vuoden odotuksen jälkeen.

”Kymmenen, kymmenen, kymmenen!”, pisteyttivät nuoret levyraadissa kuultuaan Robinin hittilaulun. Selvä voittaja oli löytynyt nuorten ryhmän levyraadissa. Jotkin asiat eivät tunne rajoja.

Suomi on jälleen vuonna 2018 päättänyt ottaa vastaan yhteensä 750 kiintiöpakolaista, mukaan lukien kongolaisia.

Toiminnallisia harjoituksia Diakin ohjaajan johdolla. ©IOM 2018Nuoret kertovat odotuksista Suomessa ja tutustuvat suomalaiseen jonottamiseen. ©IOM 2018

Kuvien selitykset:

Kuva 1: Lapset tutustuvat pelien ja leikkien kautta Suomen kieleen. ©IOM 2018

Kuva 2: Leirielämää ja tunnelmia ”pääkadulta”. ©IOM 2018

Kuva 3: Hankkeiden tuella kasvatetaan karjaa myyntiin ja omaan käyttöön. ©IOM 2018

Kuvat 4 ja 5: Toiminnallisia harjoituksia Diakin ohjaajan johdolla. Nuoret kertovat odotuksista Suomessa ja tutustuvat suomalaiseen jonottamiseen. ©IOM 2018

Lisätietoa uudelleensijoittamisesta ja kiintiöpakolaisista:

http://intermin.fi/maahanmutto/turvapaikanhakijat-ja-pakolaiset/kiintiopakolaiset

http://migri.fi/kiintiopakolaiset

IOM:n Suomen-toimiston esite kulttuuriorientaatiosta

Kirjoittaja on IOM:n kulttuuriorientaatiosta vastaava projektikoordinaattori.

IOM:n blogien kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.
Voit kommentoida kirjoituksiamme ja kuulisimme mielellään palautteesi. Toivomme että kommentit ja kysymykset ovat rakentavassa hengessä kirjoitettuja. Vastakkaisia näkemyksiä saa toki esittää mutta toivomme että ne perustellaan huolella, yleisesti luotettaviin lähteisiin tukien.
Blog category: