Koulutuksen puolella – kasvatustieteilijän työharjoittelu Kansainvälisessä siirtolaisuusjärjestössä

Author: 
Elisa Kaartinen
Jotta kestävän kehityksen koulutus- ja oppimistavoite saavutettaisiin, on koulutuksen suunnittelussa otettava erityisesti huomioon turvallisten, yhdenvertaisten ja osallistavien oppimisympäristöjen ja -välineiden tarjoaminen kaikille.

Kestävän kehityksen tavoite 4: Hyvä koulutusOppiminen on hyvän elämän perusta. Yksi kestävän kehityksen tavoitteista on taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus. Globaalisti erityisesti pakolaiset ovat väliinputoajia tässä koulutustavoitteessa. Työharjoittelussani IOM:n Suomen-toimistossa olen pohtinut pakolaisten koulunkäyntiin liittyviä kysymyksiä kulttuuriorientaatiokoulutuksen järjestämisessä. Kulttuuriorientaatio valmistaa pakolaisia Suomeen muuttoon ja käynnistää kotoutumisprosessin.

Valmistun kasvatustieteen maisteriksi kahden kuukauden kuluttua. Omalla opintopolullani erityisen merkittäviä ovat olleet seuraavat kohtaamiset: kuuron ghanalaispojan käytöksen muuttuminen aggressiivisesta ja sulkeutuneesta ystävälliseksi ja elämäniloiseksi viittomakielen oppimisen myötä sekä kreikkalaisella pakolaisleirillä olevat lapset, jotka päivittäisestä mellakka- ja kyynelkaasu-uhkasta huolimatta tulivat joka aamu heille järjestettyyn kouluun oppimaan uutta. Oppimista tapahtuu kaikkialla ja se on edellytys hyvälle elämälle.

Oppimisen tärkeys ja oikeus koulutukseen on tunnustettu myös kestävän kehityksen neljännessä tavoitteessa: Taata kaikille avoin, tasa-arvoinen ja laadukas koulutus sekä elinikäiset oppimismahdollisuudet. Jotta tavoite saavutetaan, tarvitaan jokaista toimijaa eri sektoreilta. Kasvatustieteilijänä haluan erityisesti edistää tätä tavoitetta.

 

Kulttuuriorientaatio kotoutumisen tukena

Elisan korona-aikainen seisomatyöpiste saunan rauhassa.Aloitin tammikuussa 2020 harjoittelun IOM:n Suomen-toimistolla siirtolaisten kotoutumista tukevassa tiimissä. Hain maisteriharjoitteluun IOM:lle, koska minua kiinnostavat globaalit ilmiöt, erilaiset oppimistavat, siirtolaisuus sekä yhdenvertainen koulutus. Esimerkiksi IOM:n järjestämä kulttuuriorientaatio tarjoaa kasvatustieteilijälle hedelmällisen lähtökohdan pohtia juuri näitä teemoja.

Kulttuuriorientaatio on Suomeen valituille kiintiöpakolaisille annettavaa koulutusta lähtömaassa ennen Suomeen saapumista. Koulutuksen tarkoituksena on tarjota pakolaisille tietoa Suomesta ja motivaatiota kohdata edessä oleva muutto uuteen maahan. Kotoutuminen on uuden oppimista ja kulttuuriorientaatio aloittaa kotoutumisprosessin.

 

Kulttuuriorientaatiossa huomioidaan oppijoiden lähtökohdat

Kulttuuriorientaatio järjestetään usein haastavissa olosuhteissa, tai ainakin aivan toisenlaisessa ympäristössä, mihin olemme Suomessa koulutuksia järjestäessä tottuneet. Lisäksi kulttuuriorientaatiossa ryhmät ovat todella heterogeenisiä. Joukkoon mahtuu niin yliopiston opettajia, maanviljelijöitä, lukutaidottomia, eläkkeelle jääneitä, nuoria kuin perheenäitejä. Osallistujien erilaiset lähtökohdat huomioidaan koulutuksessa.

Tilastojen mukaan pakolaiset ovat väliinputoajia koulunkäynnissä: pakolaislapsista vain 63 % pääsee peruskouluun, kun globaalilla tasolla peruskoulua käy keskimäärin 91 % lapsista (UNHCR 2019). Erityisesti aikuisten kohdalla ero on merkittävä, koska pakolaistaustaisista aikuisista vain 24 % pääsee osallistumaan toisen asteen koulutukseen, kun taas maailmanlaajuisesti luku on 84 % (UNHCR 2019). Kulttuuriorientaatio voi olla monelle osallistujalle ensimmäinen kokemus koulutukseen osallistumisesta.

Yksi työtehtävistäni on ollut etsiä kulttuuriorientaatioon osallistuville lapsille oppimisvälineiksi erilaisia videoita, satuja, leikkejä ja pelejä. On ollut mielenkiintoista ja haastavaa pohtia, miten luoda monipuolinen kuva Suomesta koulutusmateriaalien avulla – millaisia tarinoita kertoa, kenen näkökulmasta Suomi esitetään ja miten välttää liika yleistäminen ja yksinkertaistaminen. Sillä, millaisen ensivaikutelman pakolainen muodostaa uudesta kotimaastaan, on merkitystä.

 

Työharjoittelu Kansainvälisessä siirtolaisuusjärjestössä

Elisan työskentelee korona-aikana etänä. Kuva kotitoimistosta.Harjoittelijana minulle on konkretisoitunut uudella tavalla, mitkä tekijät edistävät omaa oppimistani. Olen tuntenut olevani osa tiimiä: minut on otettu mukaan erilaisiin palavereihin, seminaareihin ja tiimitapaamisiin. On ollut myös hienoa työskennellä omien kiinnostuksen kohteiden parissa ja syventää omaa osaamista: olen oppinut lisää siirtolaisuudesta, kotoutumisesta sekä kansainvälisen järjestön toiminnasta. Lisäksi olen ensimmäistä kertaa saanut itse määrittää milloin tulen töihin ja mitä asioita aion päivän aikana tehdä. Se on ollut vapauttavaa. Olen myös etsinyt omia työtapojani, työskennellyt itsenäisesti ja saanut käyttää luovuuttani.

Harjoittelun tekeminen IOM:n Suomen-toimistolla on ollut mielenkiintoista, koska jokainen työntekijä tuo omat taitonsa ja kokemuksensa monikulttuuriseen työympäristöön. Olosuhteetkin ovat harjoittelujakson aikana muuttuneet: kun korona saapui Suomeen, siirryimme etätyöskentelyyn. Työskentely-ympäristö muuttui, mutta työn tavoitteet säilyivät. Olemme olleet tiimini kanssa yhteydessä päivittäin ja pitäneet viikoittaisia palavereita.

 

Yhdenvertaista ja laadukasta koulutusta kaikille

Koronan myötä oppimisympäristöt ovat monissa maissa siirtyneet erilaisille verkkoalustoille. Toivon, että tulevaisuudessa pakolaisten opintopolku ei katkeisi moneksi vuodeksi pakomatkan seurauksena, vaan yhtenä mahdollisuutena kriisiolosuhteissa nähtäisiin koulunkäynnin jatkaminen teknologian avulla. Tällä hetkellä etäoppimista hyödyntäviä vaihtoehtoja tarjoaa esimerkiksi Connected Learning in Crisis Consortium, jonka tarkoituksena on mahdollistaa pakolaisille korkeakoulututkinnon suorittaminen etäopiskeluna.

Nobel-palkittu rauhanaktivisti ja tasa-arvoisen koulutuksen puolestapuhuja Malala Yousafzai on todennut:

 

”Yksi lapsi, yksi opettaja, yksi kirja ja yksi kynä voivat muuttaa maailman.”

 

 

Kynä ei aina tarkoita konkreettista kynää vaan keinoja osallistua opetukseen ja kirja kuvaa oppimisen mahdollistavaa oppimisympäristöä. Jotta kestävän kehityksen koulutus- ja oppimistavoite saavutettaisiin, on koulutuksen suunnittelussa otettava erityisesti huomioon turvallisten, yhdenvertaisten ja osallistavien oppimisympäristöjen ja -välineiden tarjoaminen kaikille. Työharjoittelu IOM:lla on tarjonnut monia näkökulmia yhdenvertaisen koulutuksen edistämiseen ja näitä oppeja aion tulevaisuuden työtehtävissä hyödyntää.

 

Kirjoittaja työskentelee IOM:n Suomen-toimiston siirtolaisten kotoutumista tukevassa tiimissä.

IOM:n Suomen-toimiston blogin kirjoittajien näkemykset ovat heidän omiaan eivätkä välttämättä edusta YK:n siirtolaisuusjärjestö IOM:n virallista kantaa.

 

Lähteet

UNHCR. Stepping up. Refugee education in crisis, 2019. Available here.

Connected Learning in Crisis Consortium

 

 

Blog category: